Tietoa meistä

Suomen Ukrainalaiset ry perustettiin marraskuussa 2009 Turussa. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää Suomessa asuvat ukrainalaiset, edustaa heitä sekä vaalia ja edistää ukrainalaista kulttuuriperintöä. Haluamme tuoda Suomen yhteiskunnalle tutuksi Ukrainan perinteitä, historiaa ja kulttuuria.

Toimintamme keskeiset tavoitteet ovat:

• Järjestää juhlia, kulttuuri-iltoja, tapahtumia ja yhteisiä kokoontumisia
• Tukea suomen ja ukrainan kielten opiskelua ja opetusta
• Edistää yhteistyötä muiden ukrainalaisten ja monikulttuuristen yhdistysten sekä kulttuurijärjestöjen kanssa Turussa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti

Yhdistyksemme on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Ukrainasta, sen kulttuurista ja suomalais-ukrainalaisesta yhteistyöstä.

Liity mukaan toimintaamme!

Suomen Ukrainalaiset ry:n säännöt

I. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Ukrainalaiset, englanniksi käytetään nimeä Ukrainians of Finland, ukrainaksi Українці Фінляндії.

Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä Yhdistykseksi.

Yhdistyksen rekisteröintipaikka on Turku, mutta järjestö toimii Suomessa valtakunnallisesti.

Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja ukraina.

Yhdistyksellä ja sen osastoilla on oma yhteinen leima varustettuna Yhdistyksen nimellä ja logolla.

Yhdistyksen nimi, logo ja tunnus ovat sen omaisuutta ja niiden käyttö ilman Yhdistyksen hallituksen lupaa on kielletty.

2. Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomen ja Ukrainan maiden ja kansojen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tätä tukevia palveluita. Yhdistys toimii monipuolisen suomalaisukrainalaisen kulttuuriyhteistyön laajentamiseksi sekä kyseisten kansojen suhteiden kehittämiseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on myös lisätä tuntemusta ukrainalaista kulttuuria ja perinteitä kohtaan sekä tukea suomen ja ukrainan kielten oppimista.

3. Yhdistyksen toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Yhdistys voi:

- tehdä tunnetuksi Ukrainaa Suomessa ja päinvastoin;

- järjestää taidenäyttelyitä, konsertteja ja muita taide- ja kulttuuritilaisuuksia - järjestää koulutus-, esitelmä-, keskustelu- ja muita valistustilaisuuksia;

- harjoittaa sivistys-, tutkimus-, tiedotus- ja projektitoimintaa;

- järjestää ukrainan kielen ja kulttuurin opetusta sekä tutustumis- ja opintomatkoja Ukrainaan;

- tukea suomen ja ukrainan kielten, historian ja kansankulttuurin opiskelua sekä levittää Ukrainaa esittelevää kirjallisuutta ja muuta aineistoa;

- järjestää kursseja, työpajoja, kerhoja, kokouksia, juhlia, myyjäisiä, leirejä ja retkiä;

- järjestää tukevaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttajille, jotta sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sujuisi mahdollisimman hyvin;

- tehdä yhteistyötä ja osallistua mm. kaikkiin yllämainittuihin tilaisuuksiin muiden Suomessa ja maailmassa toimivien vastaavien yhteisöjen kanssa;

- tehdä aloitteita eri viranomaisille;

- myötävaikuttaa Suomen, Ukrainan ja muiden maiden välisiin liikesuhteisiin;

- nimetä avukseen toimikuntia ja perustaa osastoja.

Toimintansa tukemiseksi Yhdistys voi:

- harjoittaa julkaisutoimintaa;

- osallistua markkinoihin;

- järjestää kirpputoreja;

- harjoittaa jäsentuotteiden tarjoilu- ja myyntitoimintaa Yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämien tilaisuuksien yhteydessä;

- harjoittaa ravintola-, kioski- ja kahvilaliikettä sekä muuta sen toimintaa tukevaa elinkeinotoimintaa;

- harjoittaa matkailu-, kustannus-, julkaisu-, museo-, konsertti-, taiteilijavälitys-, elokuva- ja teatteritoimintaa sekä tarjota asiantuntijapalveluita;

- periä osallistumismaksuja järjestämistään tilaisuuksista;

- antaa stipendejä ja lahjoituksia;

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja;

- omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, arvopapereita sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

4. Yhdistyksen osastojen toiminta

Sisäistä toimintaansa varten Yhdistys voi perustaa sekä itsenäisiä että epäitsenäisiä osastoja, joiden jäsenyys on Yhdistyksen jäsenille vapaaehtoinen.

Osastojen tulee alistaa sääntönsä ja niiden muutokset Yhdistyksen hallituksen vahvistettavaksi ja säännöissä tulee olla määrättynä, että osasto on Yhdistyksen osasto ja toimii sen hallituksen alaisuudessa. Yhdistys tukee osastojen toimintaa mahdollisuuksiensa mukaan.

Osastosta valitaan yksi henkilö, joka vastaa yhteydenpidosta Yhdistykseen. Tämä henkilö tiedottaa Yhdistykselle osaston toiminnasta, sekä toimittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä edelliseltä vuodelta tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunnot edelliseltä vuodelta sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Osastotoimintaan voivat osallistua kaikki Yhdistyksen jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kuluvalta vuodelta.

Osaston järjestämään toimintaan voi osallistua kuka tahansa, mikäli järjestäjä ei erikseen rajaa osallistumisoikeutta vain jäsenille.

Osaston toiminta on määritelty erikseen ohjeissa, jotka Yhdistyksen hallitus hyväksyy.

II JÄSENET

5. Yhdistyksen jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka kuuluu johonkin Yhdistyksen rekisteröityyn osastoon ja hyväksyy Yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka ei kuulu mihinkään Yhdistyksen osastoon ja hyväksyy Yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi toimivat rekisteröidyt Yhdistyksen osastot.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Yhdistyksen tarkoitusta, sääntöjä ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta Yhdistyksen hallitus. Hallituksen tulee esittää suosittelemansa jäsenhakemukset niiden hyväksymistä varten Yhdistyksen seuraavassa kokouksessa.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä Yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut Yhdistyksen toimintaa. Asiasta päätetään vuosikokouksessa hallituksen esityksestä tai kolmen jäsenen pyynnöstä.

Jos jäseneksi pyrkivä on alle 18-vuotias, hän liittyy Yhdistyksen nuorisojäseneksi.

6. Yhdistyksen jäsenmaksu

Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä, kannatus- ja yhteisöjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen jokaiselle jäsenryhmälle päättää vuosikokous.

Varsinaisena jäsenenä olevan osaston jäsenmaksu on erisuuruinen kuin varsinaisena jäsenenä olevan henkilön jäsenmaksu.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä erotettu Yhdistyksestä jäsenmaksujen perusteella.

Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja nuorisojäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

7. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta kirjallisesti Yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen Yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksun maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on Yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään Yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai Yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenen, joka on kahden vuoden ajan laiminlyönyt jäsenmaksunsa, hallitus voi katsoa eronneeksi Yhdistyksestä.

Erottamisen yhteydessä jäsenmaksuja ei palauteta.

III PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÖ

8. Yhdistyksen vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi- toukokuussa.'

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus;

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjatarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;

5. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto;

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;

7. osastojen edustajat esittävät omat tilinpäätöksensä, toimintakertomuksensa, toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunnot ja talousarvionsa;

8. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus;

9. valitaan hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet;

10. valitaan toiminnantarkastaja/tilintarkastaja ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa;

11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan Yhdistyksen vuosikokouksessa enemmistövaalitapaa noudattaen, ellei valinta tapahdu yksimielisesti.

Hallituksen varsinaisia ja varajäseniä, toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa Yhdistyksen vuosikokouksessa valittaessa noudatetaan enemmistövaalitapaa.

Mikäli Yhdistyksen jäsen haluaa saada asian Yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

9. Yhdistyksen ylimääräinen yleiskokous

Ylimääräinen yleiskokous pidetään,

- kun Yhdistyksen kokous niin päättää;

- tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta;

- tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) Yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yleiskokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Yhdistyksen vuosi- ja yleiskokouksissa ääni-, läsnäolo- ja puheoikeus 

Yhdistyksen vuosi- ja yleiskokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella ja jäsenmaksusta Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti vapautetulla kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yksi ääni.

Kannatusjäsenellä, rekisteröidyllä osastolla ja nuorisojäsenellä on vuosi- ja yleiskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen vuosi- ja yleiskokouksissa päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava Yhdistyksen jäsenet vuosikokouksen koolle vähintään kolmekymmentä vuorokautta ja yleiskokouksen koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen määrättyä kokouspäivää yhdellä tai useammalla alla mainitulla tavalla:

- postitetuilla kirjeillä;

- tekstiviestillä;

- sähköpostiviestillä;

- Yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä;

- Yhdistyksen julkisilla sivuilla sosiaalisessa mediassa;

- Yhdistyksen virallisella sivulla.

Jokaisen Yhdistyksen jäsenen tulee ajoissa ilmoittaa Yhdistyksen hallitukselle yhteystietojen muutoksista. Hallitus ei ole vastuussa siinä tapauksessa, jos Yhdistyksen jäsen ei ole ilmoittanut hallitukselle yhteys tietojensa muutoksista, ja ei ole siksi saanut kutsua.

IV HALLINTO

12. Hallitus ja sen tehtävät

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuulu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä viiteen (4-5) muuta varsinaista jäsentä sekä yksi tai kaksi varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä siitä vaatii.

Hallituksen kokouksen koollekutsuminen tapahtuu vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus voi nimetä avukseen toimikuntia ja perustaa osastoja.

Hallitus hyväksyy osastot ja niiden säännöt sekä määrää niiden tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on:

- hoitaa yhdistyslain ja Yhdistyksen sääntöjen sekä sen päätösten mukaan huolellisesti Yhdistyksen asioita;

- edustaa Yhdistystä ja sen osastoja;

- päättää osastojen säännöistä;

- päättää uusien jäsenten hyväksymisestä;

- valmistella ja esitellä Yhdistyksen vuosi- tai yleiskokouksissa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön näiden kokousten tekemät päätökset;

- hoitaa Yhdistyksen taloutta;

- hoitaa muut Yhdistystä koskevat asiat.

Hallitus voi Yhdistyksen tarkoitusten edistämiseksi muodostaa jaostoja ja muita toimielimiä sekä vahvistaa niille johtosäännöt.

13. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä muun hallituksen nimeämän toimihenkilön kanssa. Nimen kirjoittavat aina kaksi henkilöä yhdessä.

14. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajien/tilitarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään yksi viikko ennen vuosikokousta hallitukselle.

Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja/tilitarkastaja ja tarvittaessa yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa, jotka eivät kuulu hallitukseen.

V MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

15. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä Yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on oltava maininta sääntöjen muuttamisesta tai Yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään Yhdistyksen varat Yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.